sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Kurssilla vuorossa keväthoitoasioita

Kurssipäivä III 22.2.2014


Erinäisten vaiheiden jälkeen päädyimme Pusulan sijaan taas Lohjalle Pullin koululle. Edellisen kurssipäivän jälkeen tekemäni blogikirjoitus oli aiheuttanut kyläkoulussa pienimuotoisen nettikohun. Mikä tärkeintä, syyllinen on onneksi löydetty: heidän ja meidän Hannu-ope, joka ei kuulemma anna oppilailleen pulpettien siivousaikaa! Nyt kaikki näytti olevan kunnossa. Netti lienee siis nykyään suurempi auktoriteetti kuin opettaja. Ennen vanhaan 70-80-lukujen taitteessa maalaiskylässä ala-asteen opettajaa suurempaa auktoriteettia ei juuri ollutkaan.

Tämänkertainen opettajamme Jyrki Parikka kertoi aloittaneensa ammattitarhauksen juuri tuolloin 70-luvun lopussa, kun itse vielä kulutin ala-asteen pulpettia ”kurin ja järjestyksen aikakautena”. Saimme kuulla taas seuraavan tavan hoitaa mehiläisiä. Jyrki mainitsikin, että on kolme tapaa hoitaa mehiläisiä: ”Minun tapani, sinun tapasi ja se oikea tapa”.

Mikä sitten on se oikea tapa? Sitä tuskin saa kukaan koskaan selville ja jos saa, niin viereisellä pesällä tai samalla pesällä seuraavana kesänä se ei ehkä olekaan "oikea tapa". Kirjoitan alkavalla viikolla vielä toisen kirjoituksen tuosta luonnon ja mehiläisten ehdoilla elämisestä, sillä se on kokonaan toinen juttunsa.

Jyrki totesi ”kannustavasti” kurssipäivän aluksi, että ehkä tuosta kaikesta kertomastaan 10 % jää mieleemme - ja parhaimillaankin 30 %. Olen siitä onnekkaassa asemassa, että viime vuosien aikana olen kuullut kotona ja SML ry:n järjestämissä tapahtumissa aiheesta sen verran paljon, että omalta osaltani hyötysuhde (siis antoteho/ottoteho) muodostui todennäköisesti suuremmaksi. Päässä ehti jopa jalostua jokunen oma ideakin päivän mittaan. Yksi uusi käsite tuli vastaan, nimittäin kuhnurikuningatar. Sekin tuli varsin selväksi, mikä on sille oikea "kohtelutapa"...

Kumpanakaan kurssipäivänä muuten kukaan ei ole puhunut bileprinsessasta! Tosin se käsite taitaa olla ihan omaa keksintöäni mehiläisten kannalta surkealta kesältä 2012, jolloin mökillämme parvi toisensa perään ilmeisesti turhautui ja kuvitteli ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella. Jos joku nyt naurahtaa, että kuningattaresta ei saa prinsessaa niin ettekös ole kuulleet Hollannin Beatrixista, joka luovuttuaan kruunusta on jälleen prinsessa?

Jyrki varoitti rönsyilevänsä aiheesta toiseen ja sama näyttää käyvän minullekin. Joka tapauksessa puhuimme siis mm. keväthoitotoimenpiteistä, pesän ilmanvaihdosta ja lämpötaloudesta, hiiristä, puhdistuslennosta, pesälaatikoiden lisäämisestä, parvien kiinniotosta, kaluston uusimisesta vaihtamalla pohjukkeita ja kalustoa pesemällä tai liekittämällä... Jälkimmäistä tosin ei kannata tehdä kevytpesälle tai muovikehille, mikäli tarkoituksena ei ole tuhota niitä. Keskustelimme myös varroapunkista ja esikotelomädästä (EKM) sekä neonikotinoideista – täysin samat aiheet siis nousevat esiin sekä konkaritarhaajien että peruskurssilla olevien keskusteluissa ja kysymyksissä. Keskustelu näistä varmasti myös jatkuu tulevina vuosina mutta muuttaa muotoaan sen mukaan, mitä tutkimuksissa selviää, miten lainsäädäntömme muttuu ja miten todellinen tilanne muuttuu Suomessa.

Itse Mehiläistarhaajalta kuulin muuten eilen Mustialan kurssilta sellaisia kuulumisia, että Suomeen ruvetaan tuomaan ”pakettimehiläisiä” - mehiläisiä kilotavarana ulkomailta. Mitenköhän se muuttaa lähivuosina tilannetta ja tasapainoa Suomessa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti