Kurssipäivä III 22.2.2014
Erinäisten vaiheiden jälkeen
päädyimme Pusulan sijaan taas Lohjalle Pullin koululle. Edellisen
kurssipäivän jälkeen tekemäni blogikirjoitus oli aiheuttanut
kyläkoulussa pienimuotoisen nettikohun. Mikä tärkeintä, syyllinen on onneksi
löydetty: heidän ja meidän Hannu-ope, joka ei kuulemma anna
oppilailleen pulpettien siivousaikaa! Nyt kaikki näytti olevan
kunnossa. Netti lienee siis nykyään suurempi auktoriteetti kuin
opettaja. Ennen vanhaan 70-80-lukujen taitteessa maalaiskylässä
ala-asteen opettajaa suurempaa auktoriteettia ei juuri ollutkaan.
Tämänkertainen opettajamme Jyrki
Parikka kertoi aloittaneensa ammattitarhauksen juuri tuolloin
70-luvun lopussa, kun itse vielä kulutin ala-asteen pulpettia ”kurin
ja järjestyksen aikakautena”. Saimme kuulla taas seuraavan tavan
hoitaa mehiläisiä. Jyrki mainitsikin, että on kolme tapaa hoitaa
mehiläisiä: ”Minun tapani, sinun tapasi ja se oikea tapa”.
Mikä sitten on se oikea tapa? Sitä
tuskin saa kukaan koskaan selville ja jos saa, niin viereisellä
pesällä tai samalla pesällä seuraavana kesänä se ei ehkä olekaan "oikea tapa". Kirjoitan alkavalla viikolla vielä toisen kirjoituksen
tuosta luonnon ja mehiläisten ehdoilla elämisestä, sillä se on
kokonaan toinen juttunsa.
Jyrki totesi ”kannustavasti”
kurssipäivän aluksi, että ehkä tuosta kaikesta kertomastaan 10 % jää
mieleemme - ja parhaimillaankin 30 %. Olen siitä onnekkaassa
asemassa, että viime vuosien aikana olen kuullut kotona ja SML ry:n
järjestämissä tapahtumissa aiheesta sen verran paljon, että
omalta osaltani hyötysuhde (siis antoteho/ottoteho) muodostui todennäköisesti
suuremmaksi. Päässä ehti jopa jalostua jokunen oma ideakin päivän
mittaan. Yksi uusi käsite tuli vastaan, nimittäin kuhnurikuningatar. Sekin tuli
varsin selväksi, mikä on sille oikea "kohtelutapa"...
Kumpanakaan kurssipäivänä muuten
kukaan ei ole puhunut bileprinsessasta! Tosin se käsite taitaa olla
ihan omaa keksintöäni mehiläisten kannalta surkealta kesältä 2012, jolloin mökillämme
parvi toisensa perään ilmeisesti turhautui ja kuvitteli ruohon olevan vihreämpää aidan
toisella puolella. Jos joku nyt naurahtaa, että kuningattaresta ei
saa prinsessaa niin ettekös ole kuulleet Hollannin
Beatrixista, joka luovuttuaan kruunusta on jälleen prinsessa?
Jyrki varoitti rönsyilevänsä
aiheesta toiseen ja sama näyttää käyvän minullekin. Joka
tapauksessa puhuimme siis mm. keväthoitotoimenpiteistä, pesän
ilmanvaihdosta ja lämpötaloudesta, hiiristä, puhdistuslennosta,
pesälaatikoiden lisäämisestä, parvien kiinniotosta, kaluston uusimisesta vaihtamalla pohjukkeita ja
kalustoa pesemällä tai liekittämällä... Jälkimmäistä tosin ei
kannata tehdä kevytpesälle tai muovikehille, mikäli tarkoituksena
ei ole tuhota niitä. Keskustelimme myös varroapunkista ja
esikotelomädästä (EKM) sekä neonikotinoideista – täysin samat
aiheet siis nousevat esiin sekä konkaritarhaajien että
peruskurssilla olevien keskusteluissa ja kysymyksissä. Keskustelu
näistä varmasti myös jatkuu tulevina vuosina mutta muuttaa muotoaan
sen mukaan, mitä tutkimuksissa selviää, miten lainsäädäntömme
muttuu ja miten todellinen tilanne muuttuu Suomessa.
Itse Mehiläistarhaajalta kuulin muuten
eilen Mustialan kurssilta sellaisia kuulumisia, että Suomeen
ruvetaan tuomaan ”pakettimehiläisiä” - mehiläisiä
kilotavarana ulkomailta. Mitenköhän se muuttaa lähivuosina
tilannetta ja tasapainoa Suomessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti